Luke – Lappilaisista tutkijankammioista EU-salonkeihin
LUKE
Luke eli Luonnonvarakeskus on valtakunnallinen tutkimus ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.
Sijainti: päätoimipiste sijaitsee Helsingissä ja Espoossa, mutta maakunnissa on yhteensä 26 toimipistettä, joista Lapissa neljä: Rovaniemellä, Keminmaalla, Inarissa ja Utsjoella. Tutkimustoiminnan lisäksi paikallisissa toimipisteissä halutaan edesauttaa myös alueellisia kehittämistoimia.
Työntekijöitä koko Suomessa 1300, joista Lapissa 50.
Lisätietoa: www.luke.fi
Avoimin mielin eurooppalaisten alueiden yhteistyöhön
Luonnonvarakeskuksella (Luke) on vahvaa osaamista kansainvälisistä tutkimusyhteistyöstä ympäri Suomea. Tästä huolimatta, Rovaniemi on Luken toimipisteistä ensimmäisiä, joka on lähtenyt mukaan eurooppalaisiin alueiden verkostoitumishankkeisiin. Tämä hyppy tuntemattomaan on kantanut hedelmää.
Lukessa kansainvälistyminen on nostettu strategiseksi tavoitteeksi viime vuosina koko organisaation tasolla, mutta erityisesti Lapin Rovaniemen toimipisteessä asiassa on edetty rytinällä, mistä iso kiitos kuuluu EAKR-rahoitteiselle Arctic Smartness Excellence (ASE) -hankkeelle. Alueelliseen kehittämiseen osallistuvassa roolissaan Luke lähti helmikuussa 2016 osatoteuttajana mukaan ASE-hankkeeseen, joka on osa maakunnan Arctic Smartness -toimintaa, eli älykkään erikoistumisen toteutusta.
Kansainvälistymistyöhön etsittiin organisaation sisältä ihmisiä, joilla oli intoa lähteä oppimaan ja viemään Luken asiantuntijuutta kestävästä biotaloudesta EU:n verkostotyöhön. Muutaman henkilön rohkea heittäytyminen alueelliseen kehittämistoimintaan, pois tutkijan kammioista ja tutusta ja turvallisesta, on ollut tutkija Kari Mäkitalon mukaan haasteista huolimatta erittäin palkitsevaa ja opettavaista. ASE-hankkeeseen osallistui Lapista yhteensä 16 Luken eri alojen asiantuntijaa, joista puolenkymmentä toimi hankkeessa erityisen aktiivisesti. ”Kansainvälisessä työssä tehdään työtä laitoksen ja alueen eteen, jolloin julkaisujen kirjoittamisen voi hetkeksi unohtaa. Julkaisut ovat tavallisesti tutkijoiden työn suola ja Luken kaltaisen tutkimuslaitoksen ydintoimintaa.” Mäkitalo kommentoi.
Hankerahoituksen avulla Rovaniemen yksiköllä on ollut mahdollisuus osallistua kansainvälisiin tapahtumiin, joihin ei ilman kansainvälisessä hankkeessa mukanaoloa olisi ollut resursseja lähteä. Kansainvälisistä tapahtumista on poikinut paljon uusia arvokkaita kontakteja, verkostoja sekä rahoitus- ja EU-osaamista.
Vaikka verkostoitumista ja matkoja on tehty pitkälti ulkopuolisen rahoituksen turvin, ei kansainvälistyminen olisi mahdollista ilman, että työhön sitoudutaan koko organisaationa. Mäkitalon mukaan ”kansainvälinen verkostoituminen aluekehittämisessä ei olisi ollut mahdollista ilman johdon tukea”.
Alueellinen yhteistyö ponnahduslautana Horisontti 2020 hankkeeseen
Kansainvälistymisen tavoitteiksi ASE-hankkeeseen lähtiessä Lukessa asetettiin mm. kansainvälisen metsäverkoston luomisen edistäminen ja pääsy mukaan ainakin yhteen EU:n Horisontti 2020 innovaatio- ja tutkimushankkeeseen. Nämä tavoitteet on nyt saavutettu. Syksyllä 2017 Rosewood –hanke sai komissiolta Horisontti 2020 –rahoituksen.
Rosewood-hankkeen tavoitteena on muodostaa puun liikkeelle saamista edistävä metsäisten alueiden verkosto, jossa kehitetään metsätaloutta kansainvälisenä yhteistyönä ja saada metsäisten alueiden ääni kuulumaan unionin päätöksenteossa. ”Rosewood -kumppanuus on täysin ASE-hankkeen ansiota, koska ilman sitä emme olisi mukana eurooppalaisten alueiden verkostoissa emmekä olisi Lapin AMK:n Jussi Soppelan kanssa päässeet osallistumaan hankkeen viimeiseen suunnittelukokoukseen Stuttgartiin, jossa lyötiin lukkoon hankekonsortio ja lopullinen hankehakemus. Lapin liiton ja Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston tuki olivat myös tärkeitä hankkeeseen mukaan pääsemisessä” Kari Mäkitalo kommentoi.
Tämän kaltaiset lappilaiset yhteistyömallit ovat vahvistuneet verkostohankkeen myötä. Luken yhteistyö Lapissa mm. Lapin ammattikorkeakoulun ja Geologisen tutkimuskeskuksen kanssa on syventynyt. Yksinkertaisuudessaan muiden toimijoiden tunteminen johtaa parempaan yhteistyöhön.
Horisontti 2020:n lisäksi ASE-hankkeen tukemana syntyneiden verkostojen ja kontaktien avulla Lukelle on saatu muuta rahoitusta lähes miljoonan euron edestä. Jatkon kannalta auttaa myös lisääntynyt osaaminen EU-rahoitusohjelmista ja EU:ssa toimimisesta ylipäänsä. Myös verkostoitumisen ja henkilökohtaisten kontaktien merkitys on kristallisoitunut: toiminnan eteenpäinvieminen on helpompaa olemassa olevien verkostojen ja yhteistyön pohjalta.
“Lappilaisessa klusteritoiminnassa mukana olo on avannut meille [Rovaniemen toimipisteelle] ovia Brysseliin tapahtumiin, seminaareihin ja virkamiesten luo, joissa ei ole juurikaan muita lukelaisia näkynyt”, Mäkitalo kertoo.
Verkostojen avulla metsäpolitiikkaa
Euroopan Unionissa Suomi ja Ruotsi ovat etunenässä maina ajamassa metsätalouden kestävää kehitystä. Ja tätä tarvitaan, sillä metsäsektorilla ei ole yksittäistä, keskitettyä ohjelmaa tai osastoa. “Metsäasiat ovat hajautetusti Euroopan Komissiossa monessa kodissa, eikä siten oikein missään kokonaisvaltaisesti” Mäkitalo toteaa. Tämän vuoksi eurooppalaisten metsäisten alueiden ja monen eri tason toimijoiden verkostojen luominen ja kehittäminen on tällä hetkellä tärkeää myös koko Suomen kannalta. Samalla lappilaiset toimijat saavat vietyä omaa metsäpuolen asiantuntijuutta ja tietoa eteenpäin EU:ssa.
Kansainvälisyyteen panostetaan kun sen hyödyt konkretisoituvat
Kansainvälisten hankkeiden hyöty on huomattu Lukessa myös valtakunnallisella tasolla. Oli se Lapin myötävaikutusta tai ei, koko Luken organisaatiossa lisätty panostusta Bryssel-yhteyksiin siten, että yksi asiantuntija on nimetty hoitamaan puolet työajastaan EU-asioita. Lukeen on myös perustettu kansainvälisten asioiden johtajan tehtävä, jota on ennen hoidettu lähinnä muun työn ohessa ja tiedottamisen mielessä. Laitoksen kehitys on kaiken kaikkiaan ollut samansuuntaista kuin ASE -hankkeen asetetut tavoitteet, nykyään mm. lähes kaikki hanketekstit vaaditaan tuotettavaksi myös englanniksi. Sitä mukaa kun kansainvälistymisen hyödyt ovat konkretisoituneet, on kansainvälistymiseen alettu panostaa enemmän.
ROSEWOOD
Hanke: European Network of Regions On SustainablE WOOD mobilisation
Rahoitusinstrumentti: Horisontti 2020
Toteutusaika: 1.2.2018 – 31.1.2020
EU-rahoitus: 1, 49 miljoonaa euroa
Hankekumppanit: Steinbeis 2i GmbH (koordinaattori), Luke, Lapin AMK sekä 12 muuta kumppania yhdeksästä eri maasta
Tavoite: Kehittää alueellisia verkostoja, yhdistäen metsävarojen hyödyntämisen arvoketjun toimijat metsänomistajista viranomaisiin, sekä löytää vastauksia alan tärkeimpiin haasteisiin ja erityisesti puunkäytön kestävyyteen.
Lisätietoa: www.luke.fi/en/projects/rosewood
Näin me se tehdään -tarinat on laadittu Lappi – Arktinen ja kansainvälinen menestyjä -hankkeen toimesta.
