Älykäs erikoistuminen tukemassa aluekehitystä ja kansainvälistymistä

Euroopan komission Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto (REGIO) lanseerasi 2012 älykkään erikoistumisen konseptin tukemaan alueita niiden omien toimialojen ja palveluiden innovaatiomahdollisuuksien etsimisessä. Älykäs erikoistumisen tarkoittaa alueellista erilaistumista, joka perustuu alueen tunnistettuihin vahvuuksiin, kehittämispotentiaaliin ja voimavaroihin.  Nämä toimivat pohjana strategiselle suunnittelulle ja toimeenpanolle, vahvistamaan yrittäjyyttä, yritysten kasvua ja skaalausta. Älykäs erikoistuminen auttaa löytämään eri toimialojen, palvelujen ja teknologioiden välistä ja sisäistä vuorovaikutusta sekä alueen sisällä että alueiden välillä. Tätä kehitystä tukemaan on komissio pyytänyt alueita ja valtioita priorisoimaan älykkään erikoistumisen valinnat strategiaksi (Smart Specialisation Strategy eli S3) ohjaamaan käytännön toimenpiteitä alueiden kehittämisessä.

Älykkään erikoistumisen tehtävänä on vahvistaa alueellista yhteistyötä, erityisesti alueellisen TKI-osaamisen ohjaamista yritysten kasvuun ja kehittymiseen sekä uuden alueellisen yritystoiminnan luomiseen. Siksi useilla alueilla S3 on laajempi alueellinen älykkään erikoistumisen tutkimus- ja innovaatiostrategia (Regional Recearch and Innovation Strategy for Smart Specialisation eli RIS3). Viime vuosien aikana on keskiöön noussut osaaminen ja ammattitaito (skills) vahvistamassa älykkään erikoistumisen toimeenpanoa kaikilla tasoilla. Yritysten kilpailukyky ja menestys ovat riippuvaisia osaavasta yrittäjyydestä ja ammattitoisesta henkilöstöstä. Osaaminen nousee esille myös ammattitaidossa ohjata ja kehittää alueellisia prosesseja, luoda vahvaa ja toimivaa ekosysteemiä tukemassa kestävää alueellista kehitystä. Osaaminen nousee esille myös ammattitaidossa ohjata ja kehittää alueellisia prosesseja, joilla tuetaan vahvan ja toimivan ekosysteemin luomista sekä kestävää alueellista kehitystä.

Alueiden välinen yhteistyö vahvistamassa älykkään erikoistumisen vaikuttavuutta – Älykkään erikoistumisen temaattiset kumppanuudet

Älykkään erikoistumisen strategioiden yksi tärkeitä tavoitteita on auttaa alueita integroimaan oma kehittämistoimintansa hyödyntäen EU:n eri rahoitusinstrumentteja ja -ohjelmia. Tätä tukemaan lanseerattiin Älykkään erikoistumisen temaattiset foorumit (Smart specialisation Thematic Platforms), jotka toimivat alustoina alueiden välisen yhteistyön kehittymiselle ja eurooppalaisten arvoketjujen muotoutumiselle. Komissio perusti kolme älykkään erikoistumisen temaattista foorumia, joista ensimmäisenä lanseerattiin Energia vuonna 2015 ja Elinkeinojen/teollisuuden modernisaatio (Industrial modernisation) ja elintarvikkeet (Agri-Food) vuonna 2016. Kumppanuuksien tarkoituksena on tuoda yhteen alueita, jotka jakavat yhteisiä älykkään erikoistumisen strategisia valintoja. Kumppanuudet perustetaan alueellisten älykkään erikoistumisen toimeenpanosta vastuussa olevien viranomaisten kesken, mutta ytimessä on saada alueelliset S3 toimijat mukaan luomaan eurooppalaisten arvoketjujen kehittymistä.

Kumppanuudessa alueet tekevät yhteistyötä tietyn teeman kehittämiseksi, täydentämällä toistensa osaamista ja kehittämällä yhteisiä investointihankkeita. Tuomalla yhteen alueita ja sidosryhmiä halutaan lisätä alueiden yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Alueidenvälisen yhteistyön pohjana onkin vahva alueen sisäinen yhteistyö, ja jokaiseen kumppanuuteen kerätään näkökulmia ja ideoita lappilaisilta toimijoilta. Kumppanuudet tarjoavat lappilaisille myös mahdollisuuden verkostoitua muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa.

”Lappi on Euroopan mittakaavassa äärimmäisen harvaan asuttu alue. Kumppanuudet tuovat maakuntamme esiin ja mahdollistavat myös sen, että erityisolosuhteemme otetaan huomioon EU:n rahoitusohjelmissa ja lainsäädännössä”, Lapin liiton kansainvälisten asioiden johtaja Kristiina Jokelainen kertoo.

Komissio ei rahoita kumppanuuksia, mutta voi tarjota asiantuntija-apua kumppanialueiden käyttöön. Kumppanuuksia viedään eteenpäin myös alueidenvälisillä hankkeilla, esimerkiksi alueiden välistä oppimista tukevalla Interreg-rahoituksella tai tutkimusta ja innovaatioita tukevalla Horisontti 2020 -rahoituksella.

Lapin liitto on systemaattisesti lähtenyt mukaan niihin temaattisiin kumppanuuksiin, jotka on nähty Lapille tärkeiksi ja tukevat erityisesti Arctic Smartness -toimintaa.

Tällä hetkellä Lapin liitto ja lappilaiset toimijat ovat mukana seuraavissa temaattisissa kumppanuuksissa:






”Lappi on Euroopan mittakaavassa äärimmäisen harvaan asuttu alue. Kumppanuudet tuovat maakuntamme esiin ja mahdollistavat myös sen, että erityisolosuhteemme otetaan huomioon EU:n rahoitusohjelmissa ja lainsäädännössä”

– Kristiina Jokelainen,
Lapin liitto

Industrial modernisation – elinkeinojen modernisoituminen

Tämän päivän globaalissa kilpailussa teknologian nopeaan kehitykseen kykenee vastaamaan vain harvat. Digitalisaatio, tekoälyn ja robotiikan kehitys muuttavat elinkeinoja ja vaativat yrityksiltä muuntautumiskykyä. Lisäksi ilmastonmuutos ja muut globaalit haasteet tuovat omat vaatimuksensa liiketoiminnalle ja tuotekehitykselle. Industrial Modernisation –teeman kumppanuuksissa globaaleihin haasteisiin vastataan alueiden yhteistyöllä ja edistämällä yritysten mahdollisuuksia investoida uusiin ratkaisuihin.

Tourism digitalisation and safety

Matkailun turvallisuus ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto ovat keskeisiä globaaleja trendejä ja vaativat eurooppalaisia matkailualueita reagoimaan pysyäkseen mukana kehityksessä ja kilpailussa. Lapin Ammattikorkeakoulun ja Andalucian alueen yhdessä koordinoimassa Tourism digitalisation and safety –kumppanuudessa tavoitteena on helpottaa investointeja uusiin teknologioihin. Aihealue yhdistää matkailualan ja siihen liittyvien toimialojen sidosryhmät.

Kumppanuudessa on valittu kolme yhteistä kehittämisteemaa: datan käyttö, vihreä liikkuvuus ja saavutettavuus, sekä ilmastonmuutokseen ja riskeihin varautuminen. Teemojen alla alueet kehittävät yhteisiä investointimahdollisuuksia. Kumppanuudesta on syntynyt myös alueidenvälisiä Interreg Europe ja Horisontti2020 hankkeita, jotka tukevat kumppanuuden tavoitteita.

Lapissa matkailualan vahvuutena on huomattu vahva toimijoiden verkosto, jonka takaa matkailun alueorganisaatiot. Tältä pohjalta on ollut helppoa lähteä rakentamaan alueidenvälistä yhteistyötä. Muilla alueilla verkostot ovat vielä alkutekijöissään, vaikka matkailulla on taloudellisesti suurempi rooli.

”Kumppanuus on tuonut Lapille mm. loistavat verkostot merkittäviin eurooppalaisiin matkailualueisiin sekä edunvalvontajärjestö NEcsTouriin.” kertoo asiantuntija Eija Raasakka Lapin ammattikorkeakoulusta.

ClusSport

Urheilu ja liikunta-alan potentiaali on vasta viime vuosina alettu ymmärtää ja alan investoinneista on pulaa. Tähän haetaan ratkaisua ClusSport –kumppanuudessa, jossa edistetään alan innovaatioita ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa. Kumppanuutta koordinoivat yhdessä Lappi ja Etelä-Hollanti.

Kumppanuudessa on valittu kolme kehittämisteemaa ICT4Self, ICT4Env ja Sport4Vitality. ICT4Self:ssä kehitetään investointeja urheiluun liittyvään älyvaatetukseen ja -asusteisiin, esimerkiksi suoritusta mittaaviin vaatteisiin. ICT4Env:ssä kehitetään älykkäitä ympäristöjä, joilla ohjataan urheilijoita ja mitataan suorituksia. Tällaisia voivat olla kilpailureittien merkitseminen valoilla, älykäs kuntosali tai virtuaaliset harjoitteluympäristöt. Sport4Vitalityn tarkoituksena on lisätä alalle liiketoimintaa, joka edistää terveellisiä elämäntapoja ja elinvoimaa.

Lappi on mukana kumppanuudessa nostaakseen urheilu-osaamisensa profiilia ja edistääkseen alan liiketoimintaa ja innovaatioita. Lapissa on merkittävää urheiluosaamista erityisesti talviurheilussa, minkä lisäksi alan liiketoiminta linkittyy vahvasti matkailuun. Kumppanuudessa onkin tehty yhteistyötä matkailualan kumppanuuden kanssa. Lappi on myös mukana alueiden Interreg Europe rahoitteisessa Inno4Sports –hankkeessa, jossa alueet kehittävät liiketoimintamahdollisuuksia jakamalla hyviä käytäntöjä ja oppimalla toisiltaan. Tavoitteiden tueksi Lapissa ollaan kokoamassa yhteen liikunta alan toimijoista koostuvaa Arctic Sport –verkostoa.

Social economy

Social economy (suom. sosiaalisesti kestävä talous, yhteisötalous tai sosiaalitalous) on useissa Euroopan maissa saanut vahvan jalansijan yritystoiminnassa. Sosiaalisesti kestävä talous on liiketoimintaa, jossa tavoitellaan yhteiskunnallista tai sosiaalista vaikuttavuutta. Toiminnan keskeisinä periaatteina on läpinäkyvyys ja demokraattisuus sekä se, että voitto käytetään toiminnan kehittämiseen ja ylläpitoon.

Suomessa sosiaalisesti kestävä talous ei ole yhtä merkittävässä roolissa julkisen sektorin suuren roolin vuoksi. Suomalaiset yritykset joutuvat kuitenkin ottamaan entistä vahvemmin huomioon myös sosiaalisen kestävyyden liiketoiminnassaan. Kumppanuuden tarkoituksena on luoda investointimahdollisuuksia, joilla edistetään sosiaalisesti kestävää yritystoimintaa ja sen kasvua. Samalla edistetään myös yhteisön hyvinvointia.

Lappi on mukana Social economy –kumppanuudessa edistääkseen sosiaalista kestävyyttä maakunnan yritystoiminnassa. ”Nykytrendit suosivat paikallisuutta ja kestävyyttä. Sosiaalisella kestävyydellä tuetaan osallistavaa kasvua sekä maaseutu- että kaupunkialueilla ja saadaan liiketoiminnasta suurempaa hyötyä paikallisille asukkaille” kertoo Mervi Nikander Lapin liitosta.

Yhteistyössä mukana oleminen tuo Lapille mahdollisuuden vaikuttaa myös siihen, että EU-politiikassa otetaan huomioon sosiaalisesti kestävä talous laajasta näkökulmasta huomioiden myös pohjoismaisen mallin ja erilaiset tavat toteuttaa sosiaalista kestävyyttä.

Advanced materials on batteries

Vuoden 2018 lopulla alkanut Advanced materials on batteries –kumppanuus hakee alueiden yhteistyöllä ratkaisuja uusien akkuteknologioiden kysyntään. Tarkoitus on edistää uusien teknologioiden syntymistä ja nopeuttaa niiden siirtymistä markkinoille. Lappi on Suomesta mukana kumppanuudessa yhdessä Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun kanssa. Pohjois-Suomen maakunnat pyrkivät vastaamaan erityisesti raaka-aineiden saatavuuteen.

”Akkuteknologialle on tänä päivänä suuri kysyntä, kun ilmastonmuutos vaatii meitä löytämään kestävämpiä energianlähteitä. Mukana kannattaa olla nyt, muuten jää pois kelkasta. Kumppanuudessa mukanaolo parantaa myös mahdollisuuksia kilpailussa EU:n suorasta investointirahoituksesta, jota on varattu akkuteknologiaan 6 miljoonaa euroa.” kertoo Kristiina Jokelainen.

Energia – Vähähiilisiä ratkaisuja

Euroopan unionin tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20% vuoden 1990 tasosta, tuottaa 20% energiasta uusiutuvista energialähteistä sekä lisätä energiatehokkuutta 20%. S3 Energy Platform tuo yhteen alueita, jotka ovat tunnistaneet uusiutuvan energian ja uudet energiaratkaisut älykkään erikoistumisen prioriteeteissaan ja tekevät yhdessä töitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdessä alueet vastaavat EU:n ja alueiden omiin energiatehokkuustavoitteisiin edistämällä älykkään erikoistumisen strategioiden toteutumista ja edistämällä alan rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä.

Bioenergy

Bioenergian temaattisen kumppanuuden tavoitteena on kehittää yhteiseurooppalaisia kestävän bioenergian tuotantoon alueilla. Eri biomassoilla tuotettu uusiutuva energia muodostaa yhä Euroopan unionin 60% kaikesta uusiutuvasta energiasta Euroopan alueella, joten kestävästi tuotetulla bioenergialla on merkittävä rooli tulevina vuosikymmeninä ilmastohaasteeseen vastattaessa. YK:n ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan uudet, kehittyneet bioenergian muodot tuottavat noin 80–90 %:n säästön hiilidioksidipäästöissä verrattuna fossiilisiin vaihtoehtoihin.

Kumppanuudessa on kartoitettu alueiden tarpeita, joiden kautta alueet ovat hakeneet rahoitusta pilotointikohteille, muun muassa Horisontti2020 –rahoitusvälineen kautta. Keskeisinä kehityskohteina nähtiin muun muassa biokaasulaitosten tukeminen, kestävät metsänhoidon mallit, sekä pienen mittaluokan sähkön- ja lämmönyhteistuotannon laitokset.

Lappi on päässyt osallistumaan S3 energiakumppanuuksien johtoryhmään, jossa muodostetaan malleja tulevaan, jossa älykkään erikoistumisen kumppanuuksien kautta luotuja toimintamalleja nostetaan yhä keskeisemmäksi osaksi Euroopan unionin aluekehityspolitiikkaa.

Sustainable buildings

Euroopan unionin alueella arviolta 75% rakennuksista on energiatehottomia. Kun Eurooppa pyrkii vähähiilisyys-tavoitteisiinsa, rakentamisella on merkittävä rooli. Energiankulutuksella on kuitenkin myös hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Euroopan unioni on arvioinut, että alueella on 50 miljoonaa kotitaloutta, joilla ei ole varaa elämiseen tarvittavaan energiamäärään, kuten lämmitykseen.

Sustainable buildings –kumppanuudessa 40 aluetta ympäri Eurooppaa tekevät yhteistyötä edistääkseen kestävää ja energiatehokasta rakentamista. Kumppanuudessa on kolme teemaryhmää: ekologinen rakentaminen, uusiutuvien energianlähteiden integrointi rakennuksiin sekä energiatehokkuuden järjestelmät rakennuksissa ja kaupungeissa. Kemin Digipolis johtaa ensimmäistä teemaryhmää.

Digipoliksen asiantuntijan Tytti Ahorannan mukaan suomalaisella puurakentamisosaamisella on suuri potentiaali energiaratkaisujen kehittämisessä. Puu on rakennusmateriaalina sekä vähähiilinen että energiatehokas. Lisäksi esimerkiksi ristiin liimattu puu (CLT) soveltuu jo olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.

Mukanaolo kumppanuudessa auttaa EU:n energiatavoitteessa ja edistää lappilaisen puurakentamisosaamisen näkyvyyttä. Kumppanuus tuo myös vaikuttamisen paikkoja, Ahoranta on saanut kommentoitavakseen myös EU:n energiatehokkuusdirektiivin luonnoksen. Euroopassa kiertäminen on myös opettanut, että Suomessa ollaan puurakentamisessa pitkälle muita pidemmällä.

”50% maapallon luonnonvaroista käytetään rakentamiseen, ja joka päivä 100 000 ihmistä muuttaa kaupunkiin, mikä tarkoittaa yhtä montaa uutta asuntoa. Rakentamisella on siis keskeinen rooli globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Suomalaisella puurakentamisosaamisella on tässä tuhannen taalan paikka.” Ahoranta kommentoi.

ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN


  • Alueet (Suomessa maakunnat) tunnistavat omat olemassa olevat vahvuutensa ja erikoisuutensa

  • Vahvuuksien edelleen kehittämiseen suunnataan alueellisia resursseja ja kehitysrahoitusta

  • Tarkoituksena on saada kehittämisrahoitus tehokkaampaan käyttöön ja siten paremmin hyödyttämään aluetta

  • Älykkään erikoistumisen strategia on edellytys mukanaoloon EU:n rakennerahasto-ohjelmissa rahoituskaudella 2014-2020

  • Lapissa yksittäisten toimialojen sijaan vahvuutena nähdään toimialarajat ylittävä arktinen osaaminen

  • Lapin älykkään erikoistumisen painopisteisiin voi tutustua täällä.

Näin me se tehdään -tarinat on laadittu Lappi – Arktinen ja kansainvälinen menestyjä -hankkeen toimesta.