MTI – Turvallisempaa matkailua paikallisella ja kansainvälisellä verkostolla

MATKAILUN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTTI (MTI)


  • Tehtävä: Kokoaa yhteen Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin koulutuskeskus REDU:n matkailualan koulutus- ja tutkimusosaamisen.

  • Perustettu: 2009

  • Opiskelijoita: 1200

  • Henkilöstöä: n. 120

Lapilla on vahva matkailubrändi, jonka ylläpito vaatii kovaa työtä. Jos lappilaisen matkailuyrityksen safarilla tapahtuu onnettomuus, koskettaa se koko Lapin matkailuelinkeinoa. Tämän vuoksi lappilaiset matkailualan toimijat ja turvallisuuden sidosryhmät ovat verkostoituneet taatakseen matkailupalveluiden turvallisuuden.

Lapin ammattikorkeakoulu/Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) koordinoi Arktinen turvallisuus –klusteria, jossa turvallisuus ymmärretään olennaisena osana palvelun laatua. Klusterissa on mukana lappilaisia tutkimus- ja koulutusorganisaatioita, yrityksiä, viranomaisia, yhdistyksiä sekä kuntia, jotka kehittävät yhdessä matkailualan ja lappilaisen arjen turvallisuutta.

Matkailun turvallisuuden kehittäminen yritysten aloitteesta

Aloite maakunnan laajuiseen matkailun turvallisuuden kehittämiseen on lähtöisin matkailuyrityksiltä. Koska suurin osa Lapin matkailuyrityksistä on mikroyrityksiä, verkostomaisessa kehittämisessä yritykset voivat oppia toisiltaan ja kehittää palveluidensa turvallisuutta yhdessä. Turvallisuuden kehittäminen verkostona on perusteltua myös siksi, että yhden yrityksen huonosti hoidettu turvallisuus voi vaikuttaa koko Lapin matkailun maineeseen. Yksi tapa ylläpitää imagoa on alueelle perustettu matkailun kriisiviestintäverkosto. Kun jotain tapahtuu, ovat kaikki keskeiset toimijat välittömästi tietoisia asiasta, jolloin kriisiviestintä saadaan hoidettua tehokkaasti ja faktoihin perustuen. Suurin työ turvallisuusklusterissa keskittyy ennaltaehkäisyyn, jonka tavoitteena on taata matkailuelinkeinon häiriötön toiminta. Lapin AMK/MTI ylläpitää yhdessä kehitettyjä työkaluja kuten matkailuyritysten turvallisuustyökalut, sekä koulutuksia kuten Arctic Guide. Useimmat työkalut ovat julkaistu sekä suomeksi että englanniksi.

Yhteistyötä tehdään myös viranomaisten kanssa. Yhdessä Lapin pelastuslaitoksen, Metsähallituksen ja 14 lappilaisen kunnan kanssa toteutetussa REILA-hankkeessa kehitettiin ulkoilureittien turvallisuutta reittimerkintöjä ja pelastuskäytäntöjä parantamalla. ”Toimillamme on ollut myös kansallisen tason vaikutusta. REILA-hankkeessa suunniteltu pelastus- ja paikannusmerkki otettiin käyttöön tieliikennelaissa. Suomen sisäisen turvallisuuden strategiassa Lapin turvallisuusverkosto on nimetty hyväksi käytännöksi.”, kertoo klusterijohtaja Eija Raasakka Lapin AMK:lta.

Lappilaiselta yrittäjältä lähtöisin olevan idean pohjalta MTI toteutti Maaseuturahaston tuella hankkeen matkailukäytössä olevien eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yrittäjien osaamisen lisäämiseksi. ”Thaimaassa elefanttimatkailu on kokenut romahduksen sen epäeettisyyden vuoksi. Lappilaisten matkailueläinten käsittely on jo erittäin hyvällä eettisellä tasolla. Kun eläimiä käytetään matkailussa, on niiden hyvinvoinnista huolehdittava. Tämä on myös asiakkaille tärkeä asia”, Raasakka pohtii.

Lapin matkailuelinkeinon liitto (LME) on laatinut ohjeistuksia kansainväliseen matkailuun liittyvään sopimusturvallisuuteen. Sopimusturvallisuuteen liittyen kentällä pitempään toimineet yritykset jakavat mielellään tietämystään muille yrityksille. Kallis oikeuskäsittely ulkomaalaisessa tuomioistuimessa voi viedä pienen yrityksen konkurssiin.

Kansainvälinen yhteistyö vaatii pitkäjänteisyyttä

Kansainvälisellä kentällä Lapin AMK edustaa Lappia alueiden välisessä Digitalisation and Safety for Tourism –kumppanuudessa. Siinä Lapin AMK ja lappilaiset sidosryhmät tekevät yhteistyötä muiden eurooppalaisten matkailualueiden kanssa investointien houkuttelemiseksi. Matkailun huimasta kasvusta huolimatta lukeutuu Lappi pieniin matkailualueisiin. Kumppanuus on tuonut Lapin samoihin neuvottelupöytiin isojen, perinteisten matkailualueiden ja-toimijoiden kanssa ja tuonut Lapille yhteyden myös NECSTouR-järjestöön, joka on merkittävä Euroopan laajuinen matkailualan edunvalvontajärjestö.

Kansainvälinen yhteistyö vaatii paljon työtä verkostoihin pääsemiseksi ja niistä hyötymiseksi. ”Verrattuna muihin eurooppalaisiin suomalaiset ovat tuloshakuisempia, kansainvälisessä yhteistyössä vaaditaan pitkäjänteisyyttä.”

”Kansainvälinen verkostoituminen vaatii tapaamisia, matkustamista, lentomatkojen myötä hiilijalanjäljen kasvattamista, ja siksi jokaiselle matkalle pitää olla selkeät tavoitteet”, kertoo Raasakka. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on saada suoraa investointirahoitusta ja kasvun mahdollisuuksia lappilaisille yrityksille. Raasakan mukaan kaikkeen ei voi lähteä mukaan. On mietittävä, mihin resurssi kohdennetaan ja pohtia sitä, miten toimenpiteet edistävät lappilaisia tavoitteita.

”On Lapin onni, että meillä on Lapin liitossa loistavia EU-asiantuntijoita. Sitä kautta lappilaisia kutsutaan usein EU-tilaisuuksiin osallistujiksi ja puhujiksi. Lappi on ollut vuonna 2018 hyvin edustettuna European Tourism Forumilla ja European Tourism Dayssa”

Yksi esimerkki onnistuneesta kansainvälisestä yhteistyöstä on myös syksyllä 2018 Horisontti 2020-rahoituksen saanut ARCSAR-hanke. Hankkeessa kehitetään 21 eurooppalaisen kumppanin voimin arktisen ja pohjoisen meriliikenteen turvallisuutta ja alueen toimijoiden valmiutta onnettomuuksien varalle.

Näin me se tehdään -tarinat on laadittu Lappi – Arktinen ja kansainvälinen menestyjä -hankkeen toimesta. Kuvan lähde: Lapin materiaalipankki | Lapin Safarit