European Social Economy Regions 2018 -paikallistapahtuma

Materiaalia:

What is the social economy? -video

Komission tiedote European Social Economy Regions 2018 pilotista

Yhteiskunnallisten yritysten ja yhteisötalouden edistäminen (GECES-raportti)

Zuzana Dutkova – Komission asiantuntijan esitys Rovaniemellä 18.6.2018 (pdf)

Matkaraportti Creating Value konferenssi, heinäkuu 2018

JRC Technical Reports: Smart specialisation and social innovation: from policy relations to opportunities and challenges – Evidence from six case studies on clean energy regional initiatives

Kittilän kunnan elinkeinopalvelu Kideven Kestävät hankinnat -hanke

Lapin AMK järjesti 30.5. Yhteisötalous Lapissa ja EU:ssa -seminaarin. Seminaarissa tutkija Kevin Kane Salfordin yliopistosta kertoi Manchesterissa käytössä olevasta mallista, jossa sosiaalinen vaikuttavuus on otettu yhdeksi kriteeriksi julkisia hankintoja tehdessä. Miljoonakaupungissa on ongelmana väestön väheneminen ja pääoman valuminen alueen ulkopuolelle, lisäksi kaupungissa on korkea työttömyys ja suuri kodittomien määrä. Manchesterin mallin tarkoituksena on estää pääoman valumista alueen ulkopuolelle ja työllistää paikallisia. Samalla on otettu huomioon alueen erityisryhmien kuten kodittomien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistäminen sekä mm. koulutuksen työelämälähtöisyys. Lisäksi seminaarissa esittäytyi hankkeita, jotka työskentelevät teeman ympärillä. Nauhoitteen tapahtumasta voi katsoa täältä. Kevin Kanen osuus alkaa 00:22:10 ja kestää noin puoli tuntia.

Mitä tähän mennessä on tehty?

ESER-tapahtuma 18.6.2018

Lappi osallistui European Social Economy Regions 2018 -pilottiin järjestämällä 18. kesäkuuta paikallistapahtuman, jossa tuotiin yhteen paikallisia sidosryhmiä pohtimaan mitä sosiaalisesti kestävä talous (myös yhteisötalous, yhteiskunnallisesti kestävä talous, engl. social economy) tarkoittaa Lapissa.

Tapahtumassa Euroopan komission asiantuntija esitteli mitä EU-tasolla tapahtuu sosiaalisesti kestävän talouden edistämiseksi. Komission mukaan Eurooppassa on n. 11 miljoonaa työntekijää yhteiskunnallisissa yrityksissä, mikä kattaa 10% yritystoiminnasta.  Komission mukaan sosiaalisesti kestävä talous on kasvava trendi. Se voi mahdollisesti myös vastata merkittäviin ongelmiin, kuten pakolaiskriisiin, ympäristöongelmiin ja sosiaaliseen epätasa-arvoon, joihin Euroopassa haetaan tällä hetkellä ratkaisuja. Yhteiskunnallisten yritysten on mm. huomattu kestävän enemmän talouden vaihteluja. EU tulee panostamaan lähivuosina aktiivisesti yhteiskunnallisen yrittäjyyden lisäämiseksi Euroopassa ja maailmalla, kohdistamalla siihen rahoitusta ja edistämällä sosiaalisia innovaatioita.

Tapahtumassa kävi ilmi, että Lapissa on jo hyvin paljon sosiaalisesti kestävää taloutta toteuttavaa toimintaa. Kaikkea toimintaa ei ole osattu vain liittää social economy -käsitteeseen. Sosiaalisesti kestävää taloutta edustavat mm. Leader-toiminta, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämisen palveluja tuottavat säätiöt, kyläyhdistykset sekä lappilainen yhteisöllinen toimintakulttuuri. Sosiaalisesti kestävän talouden mahdollisuuksina nähtiin mm. kuinka olemassa olevilla resursseilla voidaan taata alueen hyvinvoinnin edellytykset, kuinka työllistää hankalassa tilanteessa olevia ja kuinka estää pääoman valuminen alueen ulkopuolelle.

Tapoina edistää sosiaalisesti kestävää taloutta nousivat mm. sosiaalisen kestävyyden huomioon ottaminen julkisissa hankinnoissa sekä yhteiskunnallisen yrittäjyyden tukeminen, johon toivottiin kannustimia kuten neuvontaa ja verohelpotuksia. Tulevaisuuden Lapin mallin jatkokehittämiseen toivottiin yhteistä strategiaa sekä jaettua käsitystä sosiaalisesti kestävän talouden määritelmästä. Lisäksi toivottiin mm. hyviä malleja muualta Suomesta ja maailmalta.

Kevät 2018

Lapissa sosiaalisesti kestävän talouden mallia on pohdittu erityisesti Arktinen turvallisuus ja Arktinen älykäs maaseutuverkosto (Maaseutuklusteri) -klustereissa. Turvallisuusklusterin alla toimivan Maaseudun palveluverkosto –hankkeen (Maaseuturahasto) tavoitteena on laajentaa arjen turvan toimintamallin käyttöönottoa Pohjois-Suomen kunnissa. Toimintamallissa on kyse verkostomaisesta yhteistyöstä, jossa kuntalaisten hyvinvoinnin eri osa-alueita tuetaan laajasti paikallisten toimijoiden, kuten kunnan, yritysten ja järjestöjen kesken.  Tämän rinnalla Arjen turvallisuuden kansainvälinen yhteistyö -hankkeessa (EAKR) toimintamallia kehitetään edelleen kansainvälisten verkostojen tuella, ja mallia viedään myös muiden harvaan asuttujen alueiden käyttöön.

Maaseutuklusterin työskentelyssä yhtenä keskeisenä kysymyksenä on ollut kuinka pääoma ja ihmiset saadaan pysymään alueella? Tähän on pohdittu ratkaisuja mm. paikallisen jalostusarvon lisäämisestä ja sosiaalisesti kestävän talouden näkökulmista.

Muun muassa Manchesterin mallin (ks. alempana) innoittamina yllämainitut toimija yhdistivät voimansa ja lähtivät tammikuussa alustavasti pohtimaan mitä Lapin malli voisi tarkoittaa. Tämän pohjalta syntyi kuva, joka esiteltiin Brysselissä EU Industry Day -tapahtumassa. Lapin malli on edennyt lumipalloefektin tavoin ja keväällä mallia on lähdetty pohtimaan mm. hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämisen palveluja tuottavien säätiöiden* kanssa, joiden asiakaskuntaa ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt.

Kansainvälisellä tasolla Lappi on Lapin AMK:n koordinoimana mukana Interreg Europen rahoittamassa kansainvälisessä Socent SPAs -hankkeessa, jossa yhdessä neljän muun eurooppalaisen alueen kanssa kehitetään yhteiskunnallisen yrittäjyyden käytäntöjä harvaan asutuille alueille. Toukokuussa Lappi ja espanjalainen Navarran alue, neljän muun eurooppalaisen alueen kanssa, saivat komission hyväksynnän alueidenväliselle älykkään erikoistumisen kumppanuudelle (S3 Thematic Platform) social economy -teemassa.

Lappi – Kansainvälinen ja arktinen menestyjä -hanke (EAKR), tutummin on ottanut vastuulleen European Social Economy Regions 2018 -pilotin koordinoinnin Lapissa. Pilotti on oiva mahdollisuus yhdistää voimia lappilaisittain vieläkin laajemmin, ja sen tavoitteena on saada kaikki aiheesta kiinnostuneet toimijat yhteen pohtimaan mitä kaikkea sosiaalisesti kestävä talous voisi olla.

* Hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämisen palveluita tuottavat säätiöt ovat Lapissa Eduro-säätiö, Meriva-säätiö, Saura-säätiö, Seita-säätiö sekä Tornion työvoimalasäätiö.

 

European Social Economy Regions -paikallistapahtuma 18.6.2018

Tervetuloa rakentamaan lappilaista sosiaalisesti kestävän talouden mallia (social economy) Rovaniemelle maanantaina 18. kesäkuuta klo 10-16!

Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, LS 12

Tapahtuma on osa Euroopan Komission European Social Economy Regions 2018 –pilottia, ja sen tarkoituksena on tuoda yhteen alueellisia sidosryhmiä pohtimaan yhdessä mitä sosiaalisesti kestävä talous voisi tarkoittaa Lapin kannalta.

Social economy käännetään suomeksi yleensä yhteisötaloutena tai sosiaalitaloutena, tässä vaiheessa olemme kääntäneet sen sosiaalisesti kestäväksi taloudeksi.

Sosiaalisesti kestävä talous yhdistää taloudellisen toiminnan ja yhteisön hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden. Tutkija Kevin Kanen mukaan, sosiaalisesti kestävä talous ei tarkoita hyväntekeväisyyttä, vaan liiketoimintaa, jossa taloudellisen kasvun lisäksi tavoitellaan paikallisyhteisön hyvinvoinnin edistämistä.

Käytännössä sosiaalisesti kestävää taloutta voidaan toteuttaa lukuisin eri tavoin esimerkiksi yhteiskunnallisen yrittäjyydellä tai huomioimalla toimintojen sosiaalinen vaikuttavuus. Yhteiskunnalliset yritykset toimivat muuten tavallisen yrityksen logiikalla, mutta osa työntekijöistä on vaikeasti työllistettäviä henkilöitä ja ne käyttävät tietyn osan voitoistaan toiminnan kehittämiseen. Ottamalla sosiaalinen vaikuttavuus yhdeksi kriteeriksi julkisia hankintoja tehdessä voidaan tukea paikallistalouden vahvistumista ja paikallisten työllistämistä.

”Sosiaalinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen aspekti ekologisen ja taloudellisen kestävyyden rinnalla. Sosiaalisesti kestävän talouden toimintamalli voidaan tuoda tukemaan aluetaloutta ja elinkeinoelämää, ja tuomaan niitä elinvoimaisuutta ja hyvinvointia tukevia elementtiä, jotka nousevat keskiöön etenkin uudessa maakunnassa ja tulevaisuuden kunnissa.”  – kunta-asiantuntija Laura Enbuska-Mäki, Lapin liitto

Sosiaalisesti kestävä talous (eng. social economy) on noussut viime aikoina myös EU-tasolla tärkeäksi teemaksi, ja siihen ollaan suuntaamassa rahoitusta lähivuosina. Jopa 10 % eurooppalaisesta yritystoiminnasta edustaa sosial economy -ajattelua, jolloin voitontavoittelun sijaan haetaan yleistä etua ja sosiaalista, yhteiskunnallista tai ympäristö-vaikuttavuutta.

Sosiaalisesti kestävää taloutta toteuttavat mm. osuuskunnat, voittoa tavoittelemattomat yhdistykset sekä sosiaaliset yritykset. Edellä mainitut toimijat toimivat laajasti eri aloilla, tarjoavat kattavan valikoiman erilaisia tuotteita ja palveluita sekä, komission mukaan, luovat miljoonia työpaikkoja. EU:ssa ollaan erityisesti kiinnostuttu yhteiskunnallisista yrityksistä, jotka toimivat tavallisten yritysten toimintaperiaatteella, mutta työllistävät erityisesti hankalassa työllistymistilanteessa olevia henkilöitä. Lisäksi sosiaalisesti kestävään talouteen sisältyy mm. sosiaalinen vaikuttavuus, jolla tarkoitetaan esim. julkisen sektorin toimien vaikutusta.

EU-tasolla sosiaalisesti kestävän talouden toivotaan tuovan edistystä mm. unionin työllisyystilanteeseen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, alueiden ja maaseudun kehittämiseen, ympäristönsuojeluun ja sosiaaliturvaan.

Olemme myös Lapissa kiinnostuneet sosiaalisesti kestävän talouden tarjoamista mahdollisuuksista. Miten saisimme työllistettyä mahdollisimman paljon ihmisiä paikallisesti ja saisimme pääoman pysymään alueella? Kevään aikana on lähdetty pohtimaan voisiko Lappiin luoda omanlaisensa sosiaalisesti kestävän talouden toimintamallin. Tämän tapahtuman tarkoituksena on kuulla Teidän näkemyksiänne: millaisen sosiaalisesti kestävän talouden mallin haluamme Lappiin?

Tapahtuma on osa European Social Economy Regions 2018 -pilottia, jonka tarkoituksena on nostaa yhteisötalouden roolia alueilla Euroopan laajuisesti. Pilotissa on mukana 30 aluetta ympäri Eurooppaa ja pilotin parhaat tulokset esitellään mm. lokakuussa 2018 Global Social Economy -foorumissa Bilbaossa. Kuten Lapissa, myös EU-tasolla sosiaalisesti kestävän talouden toimintatapoja ollaan vasta lähdössä rakentamaan. Mukanaolo pilotissa varmistaa Lapin paikan kansainvälisissä verkostoissa ja tuo harvaan asutun alueemme äänen kuuluviin EU -tasolla.

Saamme tapahtumaan mukaan asiantuntija Zuzana Dutkovan Euroopan komissiosta. Tapahtuman kieli on suomi, lukuunottamatta asiantuntijan osuutta. Aamupäivän osiota on mahdollista seurata etäyhteydellä, iltapäivän työpajaan emme voi etäyhteyttä taata.

OHJELMA

10.00 – 10.10 Tilaisuuden avaus Kristiina Jokelainen, kansainvälisten asioiden johtaja, Lapin liitto

10.10 – 11.00 ”European Social Economy Regions 2018” Zuzana Dutkova, Policy officer, Euroopan komissio (DG Grow) (englanniksi, ei tulkkausta)

11.00 – 11.10 ”Mihin yhteiskunnan relevantteihin ongelmiin vastaa sosiaalisesti kestävä talous?” Timo Aarrevaara, Professori, Hallintotiede, Lapin yliopisto

11.10 – 12.30 Keskustelu: ”Lappilaisia näkökulmia sosiaalisesti kestävään talouteen”

Keskustelun vetää Ilari Havukainen Lapin liitosta

Timo Aarrevaara, Lapin yliopisto

Pirjo Lehtola, Saura-säätiö

Marko Palmgren, Lapin liitto

Johannes Vallivaara, ProAgria

Nina-Maria Möykkynen, Tunturi-Lapin Leader

12.30 – 13.30 Lounas, Ravintola Felli (omakustanteinen)

Posterinäyttely: mahdollisuus tutustua lappilaisten sosiaalisesti kestävään talouteen liittyvien hankkeiden materiaaleihin.

13.30 –15.00 Työpaja: ”Sosiaalisesti kestävä talous – Lapin malli”
Työpajan tarkoituksena on pohtia konkreettisia toimenpiteitä sosiaalisesti kestävän talouden mallin rakentamiseksi Lappiin.

Tapahtuman kieli on suomi, lukuun ottamatta komission edustajan puheenvuoroa.

Lisätietoa:

Pirkko Sivonen
Lapin liitto
pirkko.sivonen(at)lapinliitto.fi
+358 40 828 6011